Uni ei ole samanlaista läpi yön. Se pitää sisällään eri unen vaiheita, joilla on omat tehtävänsä. Kaikkia unen vaiheita tarvitaan laadukkaan unen kannalta. Uni toteutuu 4-5 unisyklissä, ja jokainen unisykli on kestoltaan noin 1,5 h. Yksi unisykli sisältää unen vaiheet: torke, kevyt uni, syvä uni ja REM-uni (vilkeuni).
Unen vaiheet – Torke
Torke on ensimmäinen unen vaihe, jota emme ikään kuin koe uneksi, vaan se valmistaa meitä syvään uneen. Torke on pinnallista unta, eikä sen aikana vielä tapahdu unen eheyttäviä vaikutuksia, vaan se toimii ikään kuin yhdenlaisena valmistavana vaiheena kohti elvyttävää unta. Torkkeen aikana nukkuja ei ole enää täysin yhteydessä ympäristöönsä aivojen suorituskyky sekä ajattelu on voimakkaasti heikentynyt. Ympäröivät äänet aiheuttavat reaktioita torkkeissa olevassa nukkujassa, mutta eivät välttämättä herätä tätä. Yöunesta noin 5 prosenttia on torketta.
Unen vaiheet – Kevyt uni
Torkkeen jälkeen tulee kevyen unen vaihe, jonka aikana yhteytemme ympäristöön heikkenee huomattavasti ja reagoimme ääniin enää todella vähän. Kevyen unen aikana sydämen syke hidastuu, lihakset rentoutuvat ja ruumiinlämpö laskee. Kuorsausta tai tuhinaa voi ilmaantua, sillä kurkun lihakset rentoutuvat. Kevyessä unessa oleva on helppo herättää ja jo lyhyenkin kevyen unen jälkeen ihminen kokee nukkuneensa. Kevyen unen aikana alkaa tapahtua unen terveydellisiä vaikutuksia, mutta ei niin paljon kuin syvän unen aikana. Noin puolet yöunesta on kevyttä unta.
Unen vaiheet – Syvä uni
Syvän unen vaihe nukutaan suurimmaksi osaksi nukahtamisen jälkeen ensimmäisten 4-5 tunnin aikana. Syvän unen katsotaan olevan merkityksellistä ihmisen aineenvaihdunnalle, lisäksi se on niin sanottua perusunta, jonka avulla palaudumme täysin. Syvän unen aikana asiat painuvat pysyvästi muistiin. Syvän unen vaiheen aikana erittyy myös kasvuhormonia, jota aikuinen ihminenkin tarvitsee sokeriaineenvaihduntaan. Myös kuona-aineet poistuvat elimistöstä tämän unen vaiheen aikana. Lapset tarvitsevat paljon syvää unta, kasvuhormoni vaikuttaa heillä esimerkiksi lihaksiston kehittymiseen ja oppimiseen. Syvän unen aikana rentoudumme täydellisesti, hengityksemme on syvää ja sykkeemme on matalalla. Noin neljäsosa unesta on syvää unta, ja alkuyön tunnit ovat syvän unen kannalta tärkeimmät. Loppuyöstä unisykli sisältää enää vähän syvää unta.
Syvä uni on tärkeää myös aivoille, sillä sen aikana aivot järjestelevät päivän aikana saamaansa tietoa. Syvän unen virkistävän ja aivoja huoltavan vaikutuksen vuoksi unen puute voi vaikuttaa muistiin, oppimiseen ja keskittymiskykyyn.
Syvän unen määrä vähenee ikääntyessä
Ikääntyneillä yölliset heräilyt ovat yleisempiä ja uni on yleensä pinnallisempaa. Eläkeiässä, eli noin 65 ikävuoden jälkeen, unen tarve myös vähenee monilla. Ikääntyneiden uniongelmat ovat usein tilapäisiä ja johtuvat stressistä, ahdistuneisuudesta tai muutoksista ympäristössä sekä arjessa. Jos unettomuus ei korjaannu muutamassa päivässä tai viikossa, kannattaa kiinnittää huomiota terveyteen ja nukkumisympäristöön.
Syvän unen määrän vähenemistä ikääntyneillä ei ole toistaiseksi tutkittu riittävän paljoa, että selkeä syy sille olisi löytynyt. Tutkijoiden mukaan on kuitenkin mahdollista, että ikääntyneet tarvitsevat syvää unta vähemmän, sillä kasvuhormonituotantoa tarve on vähäisempää. Jos ikääntyneellä kertyy vähän syvää unta, ei kannata siis huolestua. Syvän unen määrä on yleensä riittävä, jos henkilö kokee herätessään ja päivän aikana olevansa virkeä.
Saanko riittävästi syvää unta?
Syvän unen määrän tarve on yksilöllistä. Pääsääntöisesti ihminen tiedostaa, jos syvää unta on kertynyt liian vähän. Silloin olo on väsynyt ja ärtynyt, ja keskittyminen voi olla vaikeaa. Saatat yrittää tehdä töitä puoli tuntia, jonka jälkeen huomaat harhautuvasi ajatuksesta toiseen, etkä ole saanut mitään näkyvää aikaan. Kun olet saanut riittävästi syvää unta, herääminen on helpompaa ja olo tuntuu virkeältä, jolloin arjen haasteetkin tuntuvat kohtalaisemmilta.
Unen vaiheet – REM-uni
REM-unta, eli vilkeunta, nukutaan aamuyön tunteina. REM-univaihe on unennäkemisaikaa. Tämän univaiheen aikana esiintyy paljon ajattelua ja mielikuvia. Nämä eivät kuitenkaan ole valvetilaan verrattavia ajatuksia. REM-unen aikana nukkuja vilkuttelee ajoittain silmiään luomien alla terävästi ja lihasjännitys romahtaa. Unet ovat vilkeunen aikana emotionaalisesti hyvin voimakkaita ja koemme olevamme niissä mukana. REM-unen katsotaan olevan tärkeää mielenterveydelle sekä uuden oppimiselle. REM-uni on ikään kuin univaihe, joka valmistaa aivoja heräämiselle, joten sen aikana herääminen ääniin on helpompaa. Tätä unen vaihetta yöunesta on noin viidesosa.
Uneen kuuluu heräilyjä
Uneen kuuluu automaattisesti myös hereilläolojaksoja. Ne kuuluvat uneen, kunhan pystyt taas nukahtamaan helposti noin 10 minuutissa. Aamuyöllä saatamme havahtua hereille ilman sen ihmeellisempiä syitä. Tämä johtuu siitä, että elvyttävä, syvä uni on nukuttu suurimmaksi osaksi ja unentarve alkaa olla täytetty. Lyhyillä yöheräilyillä ei siis kannata vaivata päätä, sillä ne kuuluvat normaaliin uneen. Yöunessa on noin viisi prosenttia valveilla oloa.
Lisää unesta kertoo uniasiantuntijamme: https://www.unibed.fi/uni/
Tästä etusivulle: https://www.unibed.fi/
